# Olisiko silmäkarkkilakon aika?

25.09.2016

Kun puhutaan brändin visuaalisesta viestinnästä, hieno asettelu ja kivat värit eivät yksin riitä. Visuaalinen kerronta vaatii vähintään saman verran kommunikointikykyä, kuin sanallinen viestintä. Kuvien, värien ja muotojenkin pitäisi aina lähtökohtaisesti kertoa oikeita asioita oikeille ihmisille. Asiakkaat eivät välttämättä pidä samasta silmäkarkista, kuin brändin edustajat.

Mutta onko yritysilmeellä oikeasti väliä? Kertooko kuva todellakin enemmän kuin tuhat sanaa? Aivotutkijat sanovat ehdottomasti kyllä. Tässä blogissa opit miten voit neuromarkkinoinnin avulla suunnitella visuaalisen viestintäsi niin, että se tavoittaa kuluttajien alitajunnan.

1. AJATTELE KIVIKAUTISESTI

Ihmisten aivot ovat eläneet digiajassa vain parin sukupolven ajan, mutta toimivat edelleen primitiivisten vaistojen varassa. Uuden löytäminen, vaaran (ja pettymysten) välttäminen sekä oman edun maksimointi ohjaavat edelleen vahvasti ihmismieltä. Epäammattimaisen näköinen viestintä saa esimerkiksi asiakkaan vaistomaisesti epäilemään tuotteen tai palvelun laatua. Jatkuvasti samaa kaavaa noudattava ilme saa puolestaan aivot kyllästymään.

TAKEOUT: uudista viestintää tasaisin välein ja panosta ammattimaiseen ilmeeseen

2. TAVOITTELE RAKKAUTTA ENSISILMÄYKSELLÄ

Ensivaikutelmat ovat aivoille tärkeitä. Tutkijat ovat todistaneet, että puolessa minuutissa muodostettu mielipide ei eroa lopputuloksesta, jota edeltää viiden minuutin pohdiskelu. Aivot muistavat selkeästi myös alkuja ja loppuja, joten kiinnitä ensivaikutelman lisäksi huomiota siihen, minkälaisen fiilikset jätät brändisi kohdanneelle kuluttajalle.

TAKEOUT: varmista, että kaikki visuaaliset kosketuspinnat (käyntikortista messuosastoon) tekevät hyvän ensivaikutelman

3. KEEP IT SIMPLE

Aivot pystyvät arkistoimaan n. 10 000 eri brändinimeä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että jokaisella brändillä olisi oma pieni lokeronsa – yksittäinen väri voi tallentua jopa 75 eri paikkaan. Suorituskyvystään huolimatta aivot voivat ylikuormittua suhteellisen helposti. Tästä syystä sekava tai epäjohdonmukainen viestintä voi kirjaimellisesti saada aivot solmuun.

TAKEOUT: valitse viestintään (sanallinen + visuaalinen) vain muutama selkeä viesti, joita toistat

4. JATKA SAMAA TARINAA

Aivojen näkökulmasta jokainen kohtaaminen brändin ja kuluttajan välillä on tärkeä. Kaikki yhteiset hetket muodostavat nimittäin asiakkaan alitajunnassa palapelin, joka lopulta muuttuu mielipiteeksi. Aivot leimaavat lisäksi jokaisen kohtaamisen positiiviseksi tai negatiiviseksi. Uskottavuus kärsii huonosta tai huolimattomasta viestinnästä ja pahimmassa tapauksessa kuluttaja saa niin hajanaisia viestejä, ettei muista brändiä ollenkaan.

TAKEOUT: varmista, että jokainen visuaalinen viesti kertoo samaa tarinaa ja tarjoa asiakkaille mahdollisimman paljon positiivisia brändikokemuksia

5. KERRO SE KUVILLA

Aivot käsittelevät mielellään visuaalisen sisällön ensin (ns. image superiority effect). Kuvamateriaali asettaa usein myös oletuksia muulle viestinnälle, joten on erittäin tärkeää, että kuvat ja sanat puhuvat samaa kieltä. Karitsa vessapaperimainoksessa antaa esim. vahvan viestin siitä, että kyseinen paperi on erittäin pehmeää. Vahvan kuvakielen lisäksi aivot kiinnittävät erityisesti huomiota mm. katsekontaktiin, lapsiin, kauneuteen (tilanteet/esineet), draamaan (vaara, toiminta), vääristettyyn todellisuuteen (abstraktisuus) ja epätavallisiin kamerakulmiin.

TAKEOUT: panosta vahvaan kuvakieleen ja auta aivoja sisäistämään asioita entistä visuaalisemmalla viestinnällä

6. VETOA TUNTEISIIN

Tunteita on vaikea ohittaa, koska ne ovat #3 aivojen prioriteettilistalla, heti kehon elintärkeiden toimintojen (esim. hengitys, sydämenlyönnit) ja tasapainoaistin jälkeen. Positiivisiin tunteisiin (esim. iloinen, energinen, lämmin, aktiivinen, antelias) on helppo samaistua ja ne antavat vastaanottajalle positiivisen muistikuvan. Parhaassa tapauksessa brändin pelkkä olemus voi saada esim. siivouksen tai ruoanlaiton tuntumaan kivemmalta, helpommalta, nopeammalta tai ympäristöystävällisemmältä. Joissain tapauksissa negatiivisten tunteiden (esim. pelko, inho, epäoikeudenmukaisuus) herättäminen voi olla perusteltua, mutta siinä tapauksessa brändin tulisi tarjota ratkaisu näiden tunteiden poistamiseksi.

TAKEOUT: hyödynnä kuvien vahvaa kykyä herättää tunteita ja vahvista viestejä visuaalisuudella

7. VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

Luonnossa värit kantavat viestejä, jotka herättävät erilaisia tunnetiloja. Värien psykologiasta löytyy loputtomasti tietoa, mutta alla oleva kuva antaa ainakin hyvän johdannon aiheeseen. Kuten kuvasta käy ilmi, kaikki värit voivat herättää sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Eri kulttuurit tulkitsevat myös värejä hieman eri tavalla, joten värien valinnassa kannattaa olla tarkkana.

TAKEOUT: valitse viestinnän värit huolella ja varmista, että ne kertovat brändistäsi oikeita asioita


Tiesitkö?

Aivojen osuus on vain n. 2 % elinpainostamme, mutta ne käyttävät n. 20 % koko kehon energiasta? Tietoinen ajattelu kuluttaa siis enemmän energiaa, kuin lihas urheilusuorituksen aikana.