# FOMO, eli sosiaalinen angsti

13.07.2015

Uskallatko jättää tämän blogikirjoituksen lukematta? Entä jos et pysykään enää mukana kahvihuoneen keskusteluissa? Entä jos joku heittää tästä inside-läpän, johon voit vastata vain hämmentyneellä hymyllä? Entä jos joku kysyy, asutko nykyään kiven alla? APUA.

Fear of missing out

FOMO on lyhenne sanoista Fear of Missing Out. Periaatteessa kyse sosiaalisesta angstista, eli siitä, että jää oman ryhmän ulkopuolelle. Ihminen on edelleen laumaeläin, joten aivot ottavat FOMO:n aiheuttaman pelon täysin tosissaan. Usein ihminen ei edes tiedä mistä jää paitsi, mutta tuntee jatkuvasti, että jotain jää kokematta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että FOMO voi aiheuttaa jopa fyysisiä oireita, esim. hikoilua.

Sosiaalisen median myötä enää ei tarvitse olla kyse bileistä, joista jutellaan loppuvuosi. FOMO voi liittyä tv-sarjaan tai viraalivideoon, joka on vielä näkemättä. Jos sisältö aiheuttaa keskustelua, ihmiset katsovat sen – riippumatta sisällön laadusta. Jatkuva somen tai sähköpostin tarkistaminen ovat myös selkeitä FOMO-oireita.

Esimerkiksi raivostuttava video ”Gangnam Style” sai maailman juttusuonen pulppuamaan niin kovalla sykkeellä, että kaikki kokivat velvollisuudekseen käydä katsomassa ainakin pätkän merkillistä musavideoa. Jos ja kun asia tuli jossain esille, ihmisille oli tärkeää osallistua keskusteluun. Ei olekaan ihme, että videolla on jo yli 2 miljardia katselukertaa.

 

Elät vain kerran

Puheenaiheet löytyvät nykyään ensimmäisenä somesta. Joku twiittaa, instaa tai facettaa sisällön, joka lähtee leviämään. Nykyään monet uutiskanavatkin hakevat kuumia keskustelunaiheita jatkuvasti elävistä some-virroista. Tästä syystä ihmisillä on myös tarve selata somea tasaisin välein – jopa liiallisuuksiin asti. Onneksi push feedit pitävät käyttäjät ajan tasalla silloinkin, kun appi ei ole käynnissä.

Uuden ajan uutissivustot (esim. Reddit, Mashable) keräävät ja jakavat puheenaiheita seuraajilleen. Sivustoja arvostetaan siksi, että niiden seuraajat voivat puolestaan jakaa tietoa omalle verkostolleen. Periaatteessa kyse on oman egon kasvattamisesta – se jolla on tietoa, on (arvasit oikein) arvokas laumanjäsen.

Käsite YOLO (You Only Live Once) on myös kerännyt suosiota, koska ihmiset ovat entistä tarkempia siitä, miten käyttävät kallisarvoista aikaansa. Sekuntiakaan ei haluta hukata sisältöön, joka ei ole katselemisen arvoista. Siksi myös yritysten on tärkeä muistaa, että kaiken sisällön pitää olla oikeasti sellaista, jota kohderyhmä haluaa katsoa.

Et ikinä usko, mitä kirjoitan seuraavaksi

Monet mainostajat ja uutissivustot käyttävät FOMO-ilmiötä esim. otsikoissa. ”Mies halaa leijonaa – et ikinä usko, mitä tapahtuu seuraavaksi!”, ”Tämä yllättävä punkkimyrkky löytyy jokaisen ruokakaapista” tai ”Useimmat eivät tunnista tätä eläintä” ovat tyypillisiä esimerkkejä. ”Et ikinä usko”, ”yllättävä” ja ”useimmat eivät” ovat tehokkaita keinoja herättää huomio. Vaikka ihminen jollain tasolla tiedostaa, että sisältö ei välttämättä ole laadukasta, linkkiä on pakko klikata. Kyllä sitä muuten niin mielensä pahoittaa, jos jättää sisällön kokematta.

Hauska yhteensattuma: kun hain yllä olevaa Gangnam Style -linkkiä, videon alussa pyöri mainos suositusta tv-sarjasta Orange is the New Black. Videossa sarjan näyttelijät toteavat vuorollaan esim. että ”Etkö ole vielä nähnyt Orange is the New Blackiä? Olet ainoa.” tai ”Onko vielä olemassa ihmisiä, jotka eivät tiedä tästä sarjasta?”. Mainoksen lopussa kerrotaan nokkelasti, että sarja löytyy Netflixistä. Ja pakkohan sitä on katsoa – ettei olisi ainoa siellä kiven alla.

– Hanna